Siirry pääsisältöön

Oma-aika ja ”lapsivapaa”



Mä voin myöntää tän helposti ääneen, että mä tarvin omaa aikaa. Joka päivä. Vaikka oon äiti, oon myös ihminen ja säännöllisesti tuun hulluksi siitä metelistä, mitä neljästä lapsesta lähtee. Ja sitä muuten lähtee!

On aivan ihanaa illalla käpertyä sohvalle iltapalan kanssa katsomaan vaikka sitä lempisarjaa, kun vihdoin lapset on saatu nukkumaan. Jep. Syön teeveen ääressä. Eip, ei suositella, mut se on mun paheeni ja sallittakoon se mulle tässä ruuhkavuosien rumbamambassa. 

Entäs sit lapsivapaa. Pitääkö sitä olla? -No pitää tietenkin. On hyvä joskus olla hetki ihan huoleton, ilman vastuuta mistään. Ja jos on parisuhteessa, sitä on myös hyvä hoitaa lapsivapaalla, kun pystyy täysin keskitettyä siihen toiseen ihmiseen jonka kanssa jakaa elämänsä. 

Meille oma-aika ja lapsivapaat on aina olleet tärkeitä asioita, koska niillä me hoidetaan itseämme ja parisuhdettamme. Ollaan äärettömän kiitollisia siitä, että tää on tukiverkoston avulla mahdollista. Tiedän, että kaikilla ei valitettavasti tällaista mahdollisuutta ole. Kiitos siis mummit, paapat ja heidän kumppanit! 💕

Tässä minä olen itsekkäästi värjäämässä kulmiani sen sijaan, että olisin lasteni kanssa. 
No mutta pitääkö näistä omista ajoista ja lapsivapaista potea huonoa omaatuntoa? - No ei todellakaan pidä. Koska vaikka sä oot äiti tai isi tai muu huoltaja, on ihan tervettä haluta olla myös vaan itsensä ja/tai puolisonsa kanssa. Mä toivon ettei kukaan hukkais itseänsä vanhemmuuteen. En usko, että se tekee kellekään hyvää, että omistautuu pelkästään siihen vanhemmuuteen. Ei sille aikuisille, eikä sille lapselle. 

Joku joskus kritisoi mua siitä, miten käytän aikaani itseeni. Koska hän kuulemma haluaa ainakin viettää ihan kaiken aikansa lapsiensa kanssa. No arvatkaa mitä, mä en. En halua viettää ihan joka ikistä hetkeä pelkästään lasteni kanssa, koska mä oon myös Sini. Sit oon mm. vaimo tämän äitiyden lisäksi. 

Jos mä en pidä Sinistä huolta, niin miten se äiti siellä takana voi olla hyvinvoiva ja hyvä vanhempi? Jos mä en joskus hoida mun parisuhdetta, miten me voidaan antaa terve kuva siitä lapsille ja jaksetaan jakaa vanhemmuutta yhdessä saman katon alla?

Tässä me itsekkäästi ostelemassa kahdestaan jouluruokia sen sijaan, että oltais lasten kanssa. Mummi tuli katsomaan lapsia. 
Joten vaikka mä rakastankin olla lasteni kanssa, niin kyllä mä myös haluan päivisin pieniä hetkiä itselleni. Ja joskus niitä kokonaisiakin päiviä mm. parisuhteelle, eikä se mun mielestä ole todellakaan huono juttu, vaan juurikin päinvastoin. 

Mutta, nyt mä laitan luurin kiinni ja käperryn sinne sohvalle mun iltapalan kanssa. Pitäkää huolta itsestänne! ❤️

Tässä minä kauhean itsekkäästi oman lauluharrastukseni parissa, sen sijaan että olisin lasten kanssa! Kamala mutsi. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miten pitää huolta parisuhteesta ruuhkavuosien keskellä?

Parisuhde ruuhkavuosien keskellä voi kärsiä aika kovastikin. Se saattaa helposti unohtua arjenpyörityksen keskellä, eikä siihen aina välttämättä jaksa panostaa sillä tavalla, miten haluaisi. Parisuhde, kuten muutkin ihmissuhteet, eivät ylläpidä itse itseään, vaan niitä tulisi aktiivisesti huoltaa.  Kuva vuodelta 2013 Miten sitten pitää parisuhde pystyssä lapsiarjen keskellä? Jokaisellahan on tähän varmasti omat hyväksi havaitut keinot ja meidän jutut eivät välttämättä toimi sitten taas toisilla. Mutta meillä parisuhdetta pyritään huoltamaan näillä tavoilla: Tukiverkosto Meillä on tukiverkosto, jota hyödynnetään siinä, jos halutaan lähteä vaikka kahdestaan syömään jonnekin. Tosin sitä ei olla tehty enää hetkeen jostain syystä. Pitäisi taas ryhdistäytyä tässä! Lisäksi lapset toisinaan menevät yökylään ja silloin saakin yleensä kokonaisen viikonlopun aikaa vaan parisuhteelle. Lounashetket arkipäivinä yhdessä Joskus mennään puolison kanssa lounaalle työpäivän aikana, kun lapset ovat koulus

Kaularangan välilevyn pullistuma, oireet ja leikkaus

​ Avataanpas nyt aiheesta välilevyn pullistuma! Onkin tullut paljon toiveita lisätä tästä aiheesta oma pallura instan kohokohtiin, mutta en jostain syystä ole saanut aikaiseksi. Kootaan siis tähän postaukseen kaikki se, minkä muistan ja mitä sain kaiveltua instan arkistoista. Mistä kaikki alkoi? Tästä kaikki alkoi. Luultiin lihasjumiksi. Hierottiin ja hierottiin, eikä vaan lähtenyt kipu. Se vaan yltyi ja yltyi pahemmaksi.  En voinut maata sängyssä ollenkaan. Lattialla auttoi edes vähän. Sain lääkäristä lääkkeeksi panacodia ja sirdaludia (lihasrelaksantti). Lääkkeet eivät juurikaan auttanut ja nukuin jotain 1,5h pätkiä niiden avulla, sit valvoin. Aamut ja päivät torkuin lattialla lasten katsellessa tvtä. Huhhuh, ihan hirveää aikaa.  Lähdin päivystykseen, koska lääkkeet ei tuoneet apua, jossa sain lääkettä piikeillä. Ei auttanut, ei tuntunut missään. Jatkettiin tota särkylääke comboa siis. Menin töihin takaisin panacodin voimin (🤦🏼‍♀️) ja siellä kun kivut ei helpottaneet edelleenkään,

Ole äiti, ne sanoi

Ole äiti, ne sanoi. Tee lapsia, mutta älä jää kotiäidiksi, vaan jatka uraa. Älä laita lapsia kuitenkaan liian aikaisin hoitoon.  Ole äiti, ne sanoi. Ota välillä omaa aikaa, mutta älä ole erossa lapsista hetkeäkään. Miksi et ole koskaan ilman lapsiasi?  Olet väsynyt, miksi teit lapsia? Teillä on vaan yksi lapsi? Tehkää lisää, lapsella täytyy olla sisarus.  Ole äiti, ne sanoi. Kunnon äiti imettää lastaan. Etkai sä vieläkin imetä? Anna kiinteitä, mutta älä kaupasta. Kunnon äiti valmistaa soseet itse.  Jätä lasta välillä myös toiselle vanhemmalle. On tärkeää että heille syntyy myös vahva side. Hei missä sun lapset on? Miten uskalsit jättää lapsen toisen vastuulle?  Ole äiti, ne sanoi. Lapsi kasvaa hyvin myös korvikkeella, älä murehdi. Apua, etkai vaan anna korviketta? Lapset eivät saa pullolla läheisyyttä.  Käytä kestovaippoja kertakäyttöisten sijaan. Eikai teidän lapsi vieläkin ole vaipoissa? Kyllä tuossa iässä pitäisi olla jo päiväkuiva.  Ole äiti, ne sanoi... Inspiraatio saatu Be a lady